Tässä teoksessa Kari Salo käy seikkaperäisesti läpi koko sarjan ja jokaisen veturiyksilön historian. Veturisarjan tarina jatkuu, sillä niitä on vielä useita jäljellä ja muutamaa kunnostetaan ajokuntoon.

Kirjoittaja Juhani Katajisto

Kuosma oli yksi ensimmäisistä rautatieharrastajista Suomessa. Hän aloitti 1950-luvun alussa järjestelmällisen rautatiekaluston valokuvaamisen ja hän kuvasi myös värifilmille, joka ei ollut kovinkaan yleistä tuohon aikaan. Hänellä oli hyvät välineet ja hän matkusti eri puolilla maata. Valokuvauksen lisäksi hän otti rautatieaiheisia kaitafifilmejä.
Pienoismallirakentajana Kuosma oli myös uranuurtaja. Hän piirsi tarkkoja tyyppipiirroksia ja rakensi useita upeita pienoismalleja.
Tähän kirjaan on koottu valikoima Kuosman parhaita otoksia ja kiinnostavia piirroksia.

Kirjoittaja Kimmo Pyrhönen

. Kirjan ensimmäinen osuus esittelee lättähattujen eli Dm6- ja Dm7-junien sekä niiden liitevaunujen käyttöhistoriaa. Jälkimmäinen osuus esittelee nostalgialiikennettä museoliikennöitsijöittäin ja kertoo sen, mitä lättähatuille kuuluu aktiiviuran jälkeen. Kirjan koko 170 x 240 mm, sivuja 83

Kirjoittaja ja kustantaja Tauno Hovatta

pehmeäkantinen, 111 sivua

Kirjapaino Picaset Oy, Helsinki 2022

Rautatiemaisemia Suomesta on suomen- ja englanninkielinen kuva- ja tietokirja (koko/size 297 x 210 mm, 210 sivua/pages, 282 kuvaa/pictures.) All texts are also in english! Kirjassa esitellään Suomessa liikkuvaa kalustoa tietolaatikoin niin rautateiltä kuin raitioteiltä ja metrostakin. Kirjassa käydään luvuittain mm. rautatien historiaa Suomessa, vuodenaikojen vaihtelut, rautatieasemien historiaa ja näkymiä niin kaupunkiraiteille, ratapihoille kuin luonnonkauniisiin maisemiin. Museojunat ja kansainvälinen liikenne ovat saaneet omat lukunsa, samoin sillat ja tunnelit sekä monet muutkin rautateiden yksityiskohdat.

Tekijä Juhani Katajisto

Laatikkoaurat olivat sata vuotta oleellinen osa rautateidemme talviliikenteen ylläpitoa. Ne mahdollistivat lumisimpinakin talvina rautatieliikenteen jatkumisen. Kirjassa kerrotaan kuinka alkeellisilla välineillä ratoja puhdistettiin lumesta 1860- ja 1870-luvuilla. Kehittyneempien aurojen tulo 1880-luvulla mullisti siihenastiset aurausmenetelmät. Lumen poisto radoilta tuo edelleen hankalan ja kalliin lisätekijän rautatie-, raitiotie- ja metroliikenteeseen.

Turun-Naantalin-Uudenkaupungin rautatie kulkee Varsinais-Suomen maakunnassaTurun ja Vakka-Suomen seurakuntien alueella.

Sodan jälkeen höyryveturit ahersivat työteliäinä radoillamme vielä vuosikymmeniä. Tämä kirja on kunnianosoitus niiden tekemälle työlle. This book brings tribute to the steam engines that relentlessly toiled along Finnish rails during the immediate decades after the Second World War.

Matkalla-kirja esittelee valokuvin Suomen joukkoliikenteen kehitystä runsaan neljännesvuosisadan ajan. Teos esittelee samalla yksittäisten liikennemuotojen osuutta Suomen joukkoliikennejärjestelmässä niin menneinä aikoina, nykyaikana kuin hieman tulevaisuudessakin.

Tämä kirja tuo selkeästi esiin vuosikymmenien aikana muodostuneet erot Länsi- ja Itä-Euroopan rautateiden välillä. Kirjan painopiste on siellä, missä rautatietkin ovat moninaisimmat. Differences which have formed over the decades between the railways in Eastern and Western Europe are vividly brought to the fore. Emphasis is placed on the great diversity of railways.

Tämä kirja kertoo Riihimäen-Lopen ratatien tarinan vuodesta 1907 vuoteen 1954, jolloin rautatieyhtiön toiminta virallisesti lakkasi. Rautatien vaiheita kuvataan yli 70 valokuvalla, tekstillä, kartoilla ja taulukoilla.

Kirja esittelee Viron kapearaiteiset linnoitusrautatiet alkaen Venäjän vallan aikaisista linnoitusradoista aina neuvostomiehityksen viime vuosiin asti. Mukana ovat myös saksalaisen miehitysarmeijan ja Viron tasavallan aikaiset linnoitusradat.

Matkustamisen filosofia on aina ollut Markku Immelille arkipäivää. Monikymmenvuotisena aikanaan Turistin toimittajana, Immeli on kokenut junien, linja-autojen ja laivojen kulkevan ajassa, ei radalla, maantiellä tai vedessä.

Tarunhohtoinen Savon rautatie valmistui vuonna 1889 yhdistämään Mikkelin ja Kuopion kasvavat kaupungit rataverkkoon ja tarjoamaan yhteyden Pietarista ja Viipurista Savon sydänmaille sekä idän maakunnista pääkaupunkiin. Uusi kulkumuoto loi ennen kokemattoman ulottuvuuden ihmisten ja tavaroiden liikkumiselle, synnyttäen vireää elämää niin kehittyviin kaupunkeihin kuin syrjäisiin maalaiskyliin.  

Odotettu tietoteos kertoo kaiken Viipurin raitioteistä. Kirjassa käydään läpi koko historia raitioliikenteen alkamisesta 1912 aina sen päättymiseen Neuvosto-Viipurissa 1957. Kirjassa on erittäin runsas kuvitus, mukana on paljon aiemmin julkaisematonta materiaalia.

Tietoteos kaikille junista kiinnostuneille. Tässä kirjassa esitellään valokuvin ja tietoa sisältävin tekstein tuttuja ja vähän tuntemattomiakin Suomen radoilla liikennöiviä ja liikennöineitä vetureita, moottorijunia ja muutakin kalustoa. Kirjan on koonnut Sakari K Salo, kokenut valokuvaaja ja rautatiemaailman tuntija.

Kirja kuljettaa lukijansa suuriruhtinaskunnan kuohuvista pioneeriajoista 2000-luvun taloudellisesti haastaviin kasvun vuosiin. Zetterberg kertoo rataverkon nopeasta laajenemisesta radanrakennuksen alkuvuosikymmeninä, junaliikenteen kilpailusta linja-autojen kanssa, sotavuosien moninaisista kuljetustehtävistä, ratojen sähköistämisestä, matkustaja- ja tavaraliikenteen kasvusta, VR:n yhtiöittämisestä 1990-luvulla sekä poliittisista kuvioista suurten päätösten takana.