Kirja perustuu Kimmo Pyrhösen päiväkirjamerkintöihin ja niiden ympärille koottuihin muistelmiin. Kirjassa matkataan rautateien ja junien maailmassa Savon,  Keski-Suomen ja Pirkanmaan alueella sekä piipahdetaan myös Varsinais-Suomessa heinä- ja elokuun vaihteessa 1989 kaikkiaan yhdentoista päivän aikana.

Anna Tiitan kirja Älä jätä minua on fiktiivinen kertomus radanrakentajista ja heidän lapsistaan. Se kertoo Ellistä ja Vännistä ja valottaa välähdyksinä kolmen sukupolven tarinaa.

Det var järnvägarna och Bobrikov som förde samman storfurstendömet Finland folk. Så sägs det - och det är inte helt fel. Denna bok handlar i fösta hand dom storfurstendömets järnvägspolitik, men visst spelar också generalguvernör Bobrikov en viss roll.

Unelma Löylymäestä tuo lukijalle lähes käsin kosketeltavaksi mielenkiintoisen ja samalla tyypillisen suomalaisen rautatiehistoriallisen kehityskulun unohtamatta ympäröivää yhteisöä yksilöineen muistaen myös kansaa ja maata. Teos sisältää kosolti ennen julkaisematonta aineistoa tästä kiehtovasta asiakokonaisuudesta.

Sotien jälkeen rakennettiin Dm3- ja Dm4-moottorivaunut. Kirja kertoo näistä 1950-luvun moderneista moottorijunista.

Rautatietykistö Suomessa - Unohdettu osa rannikkopuolustusta

Turun-Naantalin-Uudenkaupungin rautatie kulkee Varsinais-Suomen maakunnassaTurun ja Vakka-Suomen seurakuntien alueella.

Mannerheimista on kirjoitettu lukuisia kirjoja. Ylipäällikön junasta ei juurikaan ole kerrottu eikä sen matkoista kirjoitettu. Tämä teos kertoo, mikä tämä juna oli, missä se liikkui ja kuinka se liittyi Suomen historiaan.

Romanovit Suomen rautateillä. Kirjassa esitellään Rautatiemuseossa oleva keisarin juna ja kerrotaan keisarillisista matkoista Suomen rautateillä.

Kustantaja Tipos Ab, 2015 pehmeäkantinen,136 sivua Kirja sisältää viisi alkuperäiskielistä artikkelia keisarikunnan ja Suomen rautateiden alkuvaiheiden historiasta.

Jan-Erik Wiik: Kampen om spåret - hur järnvägen kom till Hangö och andra kuststäder Tammisaaren museon julkaisuja 1, Tammisaari 2003

Pehmeäkantinen, 175 sivua

Juhani Katajiston teos Suomen höyryjunaliikenteen viimeisistä vuosikymmenistä.

Aikamatka 1700-luvun Töölönjärvestä 2010-luvun Keski-Pasilan kaupunginosaan on mielenkiintoinen jakso sekä Suomen rautateiden että Helsingin historiassa.

Kirja antaa 375 valokuvan voimin kuvan rautatiekalustosta ja rautatieläisten työympäristöstä dieselkaluston aktiivisimpien käyttövuosien ajalta 60-luvulta 80-luvun loppuun.

Matkalla-kirja esittelee valokuvin Suomen joukkoliikenteen kehitystä runsaan neljännesvuosisadan ajan. Teos esittelee samalla yksittäisten liikennemuotojen osuutta Suomen joukkoliikennejärjestelmässä niin menneinä aikoina, nykyaikana kuin hieman tulevaisuudessakin.

Tämä kirja tuo selkeästi esiin vuosikymmenien aikana muodostuneet erot Länsi- ja Itä-Euroopan rautateiden välillä. Kirjan painopiste on siellä, missä rautatietkin ovat moninaisimmat. Differences which have formed over the decades between the railways in Eastern and Western Europe are vividly brought to the fore. Emphasis is placed on the great diversity of railways.

Tämä kirja kertoo Riihimäen-Lopen ratatien tarinan vuodesta 1907 vuoteen 1954, jolloin rautatieyhtiön toiminta virallisesti lakkasi. Rautatien vaiheita kuvataan yli 70 valokuvalla, tekstillä, kartoilla ja taulukoilla.

Kirja esittelee Viron kapearaiteiset linnoitusrautatiet alkaen Venäjän vallan aikaisista linnoitusradoista aina neuvostomiehityksen viime vuosiin asti. Mukana ovat myös saksalaisen miehitysarmeijan ja Viron tasavallan aikaiset linnoitusradat.