Det var järnvägarna och Bobrikov som förde samman storfurstendömet Finland folk. Så sägs det - och det är inte helt fel. Denna bok handlar i fösta hand dom storfurstendömets järnvägspolitik, men visst spelar också generalguvernör Bobrikov en viss roll.

Suomessa on rakennettu rautateitä 150 vuotta. Nyt ollaan vihkimässä uusinta rataosuutta, Oikorataa Keravalta Lahteen. Ratahallintokeskus on laittanut kameran kiertämään Oikorata-työmaalle sen alusta loppuun yli kolmen vuoden ajaksi. On syntynyt kuvakirja, yhden toimittaja-kuvaajan tallennus tästä sadaksi vuodeksi tehdystä inventoinnista.

Anna Tiitan kirja Älä jätä minua on fiktiivinen kertomus radanrakentajista ja heidän lapsistaan. Se kertoo Ellistä ja Vännistä ja valottaa välähdyksinä kolmen sukupolven tarinaa.

Unelma Löylymäestä tuo lukijalle lähes käsin kosketeltavaksi mielenkiintoisen ja samalla tyypillisen suomalaisen rautatiehistoriallisen kehityskulun unohtamatta ympäröivää yhteisöä yksilöineen muistaen myös kansaa ja maata. Teos sisältää kosolti ennen julkaisematonta aineistoa tästä kiehtovasta asiakokonaisuudesta.

Punatiiltä ja keltamultaa vie tutkimusmatkalle tehdashalleihin, koteihin ja työpaikoille. Kirjassa esitellään 11 eri kohdetta, joista jokaisella on oma tarinansa. Niitä kaikkia yhdistää Forssan ja Jokioisten teollisuushistoria. Talojen vaiheista kertovat niiden nykyiset ja entiset asukkaat tai työntekijät.

Suomen rautatieverkosto syntyi - suurin piirtein sellaisena kuin se nyt on - autonomian aikana.

Sotien jälkeen rakennettiin Dm3- ja Dm4-moottorivaunut. Kirja kertoo näistä 1950-luvun moderneista moottorijunista.

Rautatietykistö Suomessa - Unohdettu osa rannikkopuolustusta

Kimmo Pyrhösen kirja esittelee Jyväskylä-Pieksämäki -rataosan historiaa. 168 sivua, kovakantinen. Julkaistu 2019.

Turun-Naantalin-Uudenkaupungin rautatie kulkee Varsinais-Suomen maakunnassaTurun ja Vakka-Suomen seurakuntien alueella.

Mannerheimista on kirjoitettu lukuisia kirjoja. Ylipäällikön junasta ei juurikaan ole kerrottu eikä sen matkoista kirjoitettu. Tämä teos kertoo, mikä tämä juna oli, missä se liikkui ja kuinka se liittyi Suomen historiaan.

Kirja kertoo venäläisten Helsingin linnoitustöiden yhteydessä rakentamasta kapearaiteisesta radasta Espoon asemalta Bodom-järvelle ja toiselta haaraltaan Nupuriin. Rata oli käytössä vain pari vuotta ja hevosen lisäksi siellä oli vähän aikaa käytössä myös pari höyryveturia.

Romanovit Suomen rautateillä. Kirjassa esitellään Rautatiemuseossa oleva keisarin juna ja kerrotaan keisarillisista matkoista Suomen rautateillä.

Kustantaja Tipos Ab, 2015 pehmeäkantinen,136 sivua Kirja sisältää viisi alkuperäiskielistä artikkelia keisarikunnan ja Suomen rautateiden alkuvaiheiden historiasta.

Jan-Erik Wiik: Kampen om spåret - hur järnvägen kom till Hangö och andra kuststäder Tammisaaren museon julkaisuja 1, Tammisaari 2003

Pehmeäkantinen, 175 sivua

Juhani Katajiston teos Suomen höyryjunaliikenteen viimeisistä vuosikymmenistä.

Aikamatka 1700-luvun Töölönjärvestä 2010-luvun Keski-Pasilan kaupunginosaan on mielenkiintoinen jakso sekä Suomen rautateiden että Helsingin historiassa.

Kirja antaa 375 valokuvan voimin kuvan rautatiekalustosta ja rautatieläisten työympäristöstä dieselkaluston aktiivisimpien käyttövuosien ajalta 60-luvulta 80-luvun loppuun.