”Junatietoa junioreille – Höyryveturit” -kirja on suunnattu tiedonjanoisille lapsille ja nuorille. Kirja kertoo erilaisista höyryvetureista sekä vetureiden käytön historiasta. Kirjaa lukemalla tulevat tutuiksi monet vetureiden käyttötarkoitukset sekä suomalaisten vetureiden lempinimet Ankoista Ukko-Pekkoihin ja Prinsessaan. Kirjassa annetaan myös vinkkejä, mistä höyryvetureita voi edelleen löytää. Teknisistä yksityiskohdista kiinnostunut lukija saa erillisistä taulukoista tietoja vetureiden no-peuksista, painoista ja iästä. Tervetuloa höyryvetureiden kiehtovaan maailmaan! Ostajalle myös latauslinkki kansikuvan tervehdyksineen!

Raitiotien toteuttamisesta Helsinkiin keskusteltiin jo 1870-luvulla, ja ensimmäinen varsinainen suunnitelma laadittiin vuonna 1881. Vihdoin joulukuussa 1890 ensimmäinen hevosvetoinen raitiovaunu kuljetti matkustajia Helsingin katuja pitkin. Tuolloisesta kahdeksan kilometrin pituisesta hevosraitiotieverkosta on runsaassa 130 vuodessa edetty lähes 60 kilometrin pituiseen sähköraitiotieverkkoon — ja verkko kasvaa edelleen.

Kirjan ensimmäisessä osassa käydään läpi Helsingin raitioteiden kehitys ensimmäisten 60 vuoden aikana. Kirja tarjoaa yksityiskohtaiset tiedot niin rataverkon ja linjaston laajenemisesta kuin kalustohankinnoistakin liikennehenkilökuntaa ja tekniikkaa unohtamatta. Runsas ja monipuolinen kuvitus kertoo omaa tarinaansa kaupungin muutoksesta.

Tässä teoksessa Kari Salo käy seikkaperäisesti läpi koko sarjan ja jokaisen veturiyksilön historian. Veturisarjan tarina jatkuu, sillä niitä on vielä useita jäljellä ja muutamaa kunnostetaan ajokuntoon.

Kirjoittaja Juhani Katajisto

Kuosma oli yksi ensimmäisistä rautatieharrastajista Suomessa. Hän aloitti 1950-luvun alussa järjestelmällisen rautatiekaluston valokuvaamisen ja hän kuvasi myös värifilmille, joka ei ollut kovinkaan yleistä tuohon aikaan. Hänellä oli hyvät välineet ja hän matkusti eri puolilla maata. Valokuvauksen lisäksi hän otti rautatieaiheisia kaitafifilmejä.
Pienoismallirakentajana Kuosma oli myös uranuurtaja. Hän piirsi tarkkoja tyyppipiirroksia ja rakensi useita upeita pienoismalleja.
Tähän kirjaan on koottu valikoima Kuosman parhaita otoksia ja kiinnostavia piirroksia.

Kirjoittaja Kimmo Pyrhönen

. Kirjan ensimmäinen osuus esittelee lättähattujen eli Dm6- ja Dm7-junien sekä niiden liitevaunujen käyttöhistoriaa. Jälkimmäinen osuus esittelee nostalgialiikennettä museoliikennöitsijöittäin ja kertoo sen, mitä lättähatuille kuuluu aktiiviuran jälkeen. Kirjan koko 170 x 240 mm, sivuja 83

Rautatiemaisemia Suomesta on suomen- ja englanninkielinen kuva- ja tietokirja (koko/size 297 x 210 mm, 210 sivua/pages, 282 kuvaa/pictures.) All texts are also in english! Kirjassa esitellään Suomessa liikkuvaa kalustoa tietolaatikoin niin rautateiltä kuin raitioteiltä ja metrostakin. Kirjassa käydään luvuittain mm. rautatien historiaa Suomessa, vuodenaikojen vaihtelut, rautatieasemien historiaa ja näkymiä niin kaupunkiraiteille, ratapihoille kuin luonnonkauniisiin maisemiin. Museojunat ja kansainvälinen liikenne ovat saaneet omat lukunsa, samoin sillat ja tunnelit sekä monet muutkin rautateiden yksityiskohdat.

Tekijä Juhani Katajisto

Laatikkoaurat olivat sata vuotta oleellinen osa rautateidemme talviliikenteen ylläpitoa. Ne mahdollistivat lumisimpinakin talvina rautatieliikenteen jatkumisen. Kirjassa kerrotaan kuinka alkeellisilla välineillä ratoja puhdistettiin lumesta 1860- ja 1870-luvuilla. Kehittyneempien aurojen tulo 1880-luvulla mullisti siihenastiset aurausmenetelmät. Lumen poisto radoilta tuo edelleen hankalan ja kalliin lisätekijän rautatie-, raitiotie- ja metroliikenteeseen.

Kirja perustuu Kimmo Pyrhösen päiväkirjamerkintöihin ja niiden ympärille koottuihin muistelmiin. Kirjassa matkataan rautateien ja junien maailmassa Savon,  Keski-Suomen ja Pirkanmaan alueella sekä piipahdetaan myös Varsinais-Suomessa heinä- ja elokuun vaihteessa 1989 kaikkiaan yhdentoista päivän aikana.

Anna Tiitan kirja Älä jätä minua on fiktiivinen kertomus radanrakentajista ja heidän lapsistaan. Se kertoo Ellistä ja Vännistä ja valottaa välähdyksinä kolmen sukupolven tarinaa.

Det var järnvägarna och Bobrikov som förde samman storfurstendömet Finland folk. Så sägs det - och det är inte helt fel. Denna bok handlar i fösta hand dom storfurstendömets järnvägspolitik, men visst spelar också generalguvernör Bobrikov en viss roll.

Suomen rautatieverkosto syntyi - suurin piirtein sellaisena kuin se nyt on - autonomian aikana.

Sotien jälkeen rakennettiin Dm3- ja Dm4-moottorivaunut. Kirja kertoo näistä 1950-luvun moderneista moottorijunista.

Rautatietykistö Suomessa - Unohdettu osa rannikkopuolustusta

Kimmo Pyrhösen kirja esittelee Jyväskylä-Pieksämäki -rataosan historiaa. 168 sivua, kovakantinen. Julkaistu 2019.

Turun-Naantalin-Uudenkaupungin rautatie kulkee Varsinais-Suomen maakunnassaTurun ja Vakka-Suomen seurakuntien alueella.

Mannerheimista on kirjoitettu lukuisia kirjoja. Ylipäällikön junasta ei juurikaan ole kerrottu eikä sen matkoista kirjoitettu. Tämä teos kertoo, mikä tämä juna oli, missä se liikkui ja kuinka se liittyi Suomen historiaan.

Romanovit Suomen rautateillä. Kirjassa esitellään Rautatiemuseossa oleva keisarin juna ja kerrotaan keisarillisista matkoista Suomen rautateillä.