Suomen leveäraiteisilla yksityisradoilla on ollut tärkeä merkityksensä valtion leveäraiteisen rataverkon täydentäjänä. Silti näistä radoista ei koskaan muodostunut omaa verkkoa, vaan ainoastaan joukko yksittäisiä linjoja. Halusivathan monet satamakaupungit sekä teollisuuspaikkakunnat päästä osallisiksi uuden ja tehokkaan kuljetusjärjestelmän tarjoamista ennen näkemättömistä mahdollisuuksista ja eduista.

Yleismaallisesti tarkasteltuna 1800-luvulla alkanut rautateiden voittokulku mullisti ihmisten maailmankuvan kouraantuntuvammin kuin konsanaan avaruuden valloitus vajaan viimeisen puolen vuosisadan aikana. Liikenne vilkaistui, kansallisvaltioksi kasvava Suomen suuriruhtinaanmaa kansalaisineen sai myös vaikutteita ja alkoi itsekin vaikuttaa. Rautatiet yhdistivät kansoja, ylittivät rajoja, välittivät tietoja, levittivät aatteita.

Kansainvälisistä yhteyksistä sekä talouden kehityksestä, josta olivat jo hyötyneet valtion rataverkon vaikutuspiiriin taajamat pääsivät osallisiksi myös yksityisin varoin rakennettujen rautateiden kotipaikkakunnat ja lähitienoot. Tosin usea yksityisrata koki kovia. Ennemmin tai myöhemmin ne ajautuivat osaksi valtion rataverkkoa tai ne lakkautettiin.

Pienoisrautatiekerho ry, on Suomen vanhin raideliikenteen harrastajayhteisö. Se perustettiin vuonna 1951. Juhlistaakseen olemassaolonsa puolivuosisataista taivalta vireän keski-ikäisen kerhon jäsenet ovat määrätietoisella yhteistyöllä saaneet aikaan myös tämän kirjan joka kuuluu jokaisen maamme liikennehistoriasta kiinnostuneen kirjastoon.